Kymmenesosa ilmaston lämpenemisestä johtuu jäähdytyksestä

Kirjoittaja - 16.08.2018

ILMIÖT Kun ilmasto lämpenee, tarvitaan lisää jäähdytystä, mikä kuluttaa energiaa, mikä taas lämmittää ilmastoa. Tällä hetkellä kymmenesosa ilmaston lämpenemisestä johtuu jäähdytyksestä, ja osuus on nopeassa kasvussa.

Viime aikojen helleaallot meillä pohjolassa ovat saattaneet hämärtää sen, että kuumuudesta kärsitään eniten etelän köyhissä maissa. Viilennyksen ja jäähdytyksen pitäisi kuitenkin kuulua kaikkien perusokeuksiin, YK korostaa. Pahenevat helleaallot vaarantavat yli miljardin ihmisen terveyden ja talouden köyhissä ja keskituloisissa maissa, kertoo kestävää energiataloutta edistävän yhteistyöjärjestön raportti Chilling Prospects: Providing Sustainable Cooling for All.

Vajaa puolet kuumuuden uhkaamista ihmisistä asuu maaseudulla, missä kylmäketjujen puuttuminen heikentää sekä ruuan että lääkkeiden saatavuutta ja terveellisyyttä. Kaupunkislummeissa kuumuudesta kärsii vielä suurempi joukko, arviolta 630 miljoonaa ihmistä. Riskiryhmään kuuluu ainakin yhdeksän runsasväkistä valtiota: Bangladesh, Brasilia, Indonesia, Intia, Kiina, Mosambik, Nigeria, Pakistan ja Sudan.

Viilennys ei ole luksusta

Viilennyksen saaminen lämpenevällä maapallolla ei voi olla ylellisyyttä tai harvojen etuoikeus, Sustainable Energy for All  -järjestön pääjohtaja ja YK:n pääsihteerin kestävän energiatalouden erikoisedustaja Rachel Kyte painottaa.

”Jäähdytys on jokapäiväinen välttämättömyys, joka turvaa tuoretuotteiden kylmäketjun, ihmishenkiä pelastavien lääkkeiden säilytyksen sekä turvalliset elin- ja työolot”, hän listaa.

Helteen piinassa unohtuu helposti, että jäähdyttäminen on paha energiasyöppö ja kiihdyttää ilmaston lämpenemistä.

”Jäähdytys kuuluu suurimpiin energiankuluttajiin, mitä ei edes tulla ajatelleeksi”, YK:n ympäristöjärjestön UNEn pääjohtaja Erik Solheim muistutti hiljan.

Tavoitteena tasa-arvo

Kun Intian keskiluokan tulot lähtivät kasvuun ja perheet pystyivät hankkimaan ilmastoinnin, jääkaapin ja muita kodinkoneita, ympäristöliike moitti heitä ilmastonmuutoksen kiihdyttämisestä. Keskiluokkaan kuuluvat vastasivat, ettei asiasta puhuttu mitään niin kauan kuin sähkölaitteet olivat rikkaimman eliitin yksinoikeus.

”Tämä on perustava tasa-arvokysymys. Meidän on varmistettava, että toimivat ratkaisut ovat kaikkien ulottuvilla. Ja samaan aikaan on otettava huomioon planeettamme ja lastemme tarpeet”, Kyte pohtii.

Hänen mukaansa kymmenesosa ilmaston lämpenemisestä menee nyt jäähdytyksen piikkiin ja osuus kasvaa nopeasti. Kyte korostaa siirtymistä uusiutuviin energianlähteisiin ja teknisiin ratkaisuihin, jotka ovat pitkällä aikavälillä kestäviä. Niiden avulla voidaan auttaa miljoonia ihmisiä pääsemään köyhyydestä ja nauttimaan kestävästä kehityksestä.

Hellevaroitukset pelastavat henkiä

Kyte lukee kestävästi toteutetun viilennyksen etuihin menetettyjen työtuntien vähenemisen ja työvoiman tuottavuuden paranemisen. Terveyskuluissa säästetään, kun vältetään ruuan ja lääkkeiden pilaantuminen. Parempi varastointi lisää viljelijöiden tuloja, ja palvelualan työpaikat lisääntyvät uudessa ”viileässä taloudessa”.

Intian Ahmedabad laati alueella ensimmäisenä toimintasuunnitelman kuumuuden varalta vuoden 2010 tuhoisan helleaallon jälkeen. Viranomaiset kartoittivat alueet – slummit mukaan lukien – joiden asukkaat kärsivät eniten kuumuudesta ja loivat yksinkertaisen varoitusjärjestelmän. Vaaran aste ilmaistaan väreillä, ja sen kasvaessa asukkaita neuvotaan hakeutumaan viilennyskeskuksiin.

Ohjelma on osoittautunut toimivaksi. Esimerkiksi vuoden 2015 helle vaati vähän uhreja Ahmedabadissa, kun muualla Intiassa kuoli tuhansia. Sittemmin kymmenet Intian kaupungit ja osavaltiot ovat laatineet omat toimintasuunnitelmansa helteen varalle.

Suomen ilmastopääkaupunki Lappeenranta

Nämä maapallomme ”ongelmat” voivat joistakin pohjoisen pallonpuoliskon ihmisistä tuntua hyvin kaukaisilta. ”Ei vaikuta minuun eikä kulutustottumuksiini”, voisi joku helposti ajatella. Väärin.

Jokainen voi vaikuttaa omalta osaltansa ilmastonlämpenemiseen ja sitä seuraaviin haittoihin, vaikkakin Suomen mittakaavassa vaikutus on hyvin pieni, ellei jopa olematon verrattuna suuriin maihin ja valtaviin ihmismassoihin. Esimerkkinä: keskiluokkainen USA:n kansalainen kuluttaa saman verran kuin 31 intialaista.

Meillä Lappeenrannassa on silti jotain mitä muilla ei välttämättä ole. Meillä on osaamista, teknologiaa, resursseja sekä tahtoa vaikuttaa energia- ja ilmastoasioihin. Lappeenrannan strategisena tavoitteena on toimia uusiutuvan energian ja puhtaan elinympäristön mallikaupunkina. Kaupunki tukee yrityksiä tuotekehitystyön pilottialustana tarjoten yrityksille maan parhaat kokeiluympäristöt.

Lappeenrannassa on myös Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), joka on Suomen suurin energia-alan yliopisto (40 %). Lappeenrannassa Skinnarilassa on Suomen vihrein kampus. Löytyisikö sieltä kenties ratkaisuja myös maailman jäähdytysongelmaan?

(Artikkelikuva: Jorge Quinteros)

Merkitty tunnisteella

Lukijoiden mielipiteet

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista Vaaditut kentät ovat merkitty tähdellä *



Current track
Title
Artist

Background